Miksi ihminen haukottelee? – Väsymys, aivot ja happimyytti

Haukottelet todennäköisimmin siksi, että aivosi yrittävät säädellä omaa lämpötilaansa. Haukotus ei johdu hapen puutteesta, vaikka tämä selitys on yleinen ja kuulostaa loogiselta.

Haukottelu on yksi niistä asioista, joista on helppo keksiä järkevältä kuulostava selitys, mutta tiede on osoittanut tuon yleisen selityksen vääräksi.

Happimyytti on jo kumottu

Pitkään ajateltiin, että haukottelu on kehon tapa ottaa enemmän happea tai poistaa hiilidioksidia verestä. Tämä selitys tuntuu intuitiiviselta, koska haukotus on iso, syvä hengähdys.

Tutkimuksissa on kuitenkin testattu tätä hypoteesia suoraan: koehenkilöitä altistettiin tiloille, joissa oli enemmän hiilidioksidia tai vähemmän happea, ja haukottelun määrä ei lisääntynyt odotetulla tavalla. Sama tulos saatiin, kun annettiin lisähappea eikä haukottelu vähentynyt.

Happi ei siis ole selittävä tekijä.

Aivojen lämpötilateoria selittää ilmiön paremmin

Psykologi Andrew Gallup julkaisi vuonna 2007 tutkimuksia, joissa ehdotettiin, että haukotus on aivojen jäähdytysmekanismi. Ajatus on seuraava:

Kun olet väsynyt tai pitkästynyt, aivojen aineenvaihdunta on tietyssä tilassa ja aivojen lämpötila voi nousta. Haukoteltaessa leuat aukeavat laajasti, kasvot venyttyvät ja verenvirtaus kasvojen alueella lisääntyy. Samalla sisään tuleva viileämpi ilma kulkee nenän kautta, ja tämä viilentää aivoihin menevää verta.

Gallup on testannut tätä useissa kokeissa. Esimerkiksi: kun koehenkilöt pitivät otsan päällä lämmintä käärettä (joka nosti aivokuoren lämpötilaa), haukotus tarttui heille huomattavasti herkemmin kuin kylmää käärettä pitäneille. Tulos on toistunut useammassa tutkimuksessa.

Tämä ei tarkoita, että teoria on 100 % varma, mutta se on tällä hetkellä parhaiten kokeellisesti tuettu selitys.

Haukottelu liittyy vireystilan vaihtumiseen

Toinen tärkeä havainto on, milloin haukotellaan eniten. Useimmilla ihmisillä haukottelu on yleisintä aamulla herätessä ja illalla ennen nukahtamista.

Tämä viittaa siihen, että haukotus liittyy vireystilan muutoksiin, siirtymiin unesta valvetilaan tai päinvastoin. Se on ikään kuin kehon tapa “nollata” tietty tila.

Haukottelu on yleistä myös ennen suoritusta tai merkittävää tapahtumaa. Urheilijoilla on havaittu haukottelua juuri ennen kilpailusuorituksia, ja sama ilmiö toistuu esimerkiksi esiintyjillä juuri ennen lavalle astumista. Tämä on mielenkiintoista, koska väsymys ei selitä sitä.

Miksi se tuntuu niin hyvältä

Haukotellessa kehossa tapahtuu useampi asia samanaikaisesti. Leuat ja koko kasvojen alue venyvät, korvissa saattaa “poksahtaa” kun paine tasaantuu, ja hengitys syvenee hetkeksi. Tähän liittyy usein mukava venyttymisen tunne.

Korvien poksahtaminen on itsessään erillinen ilmiö: haukottelu avaa Eustachi-torven, joka yhdistää korvakäytävän nieluun, ja paine tasaantuu. Siksi haukottelu auttaa myös esimerkiksi lentokoneessa nousuvaiheessa tai vuoristossa.

Haukottelu ei ole merkki tylsistymisestä tai epäkohteliaisuudesta

Kulttuurisesti haukottelu on tulkittu merkiksi pitkästymisestä tai välinpitämättömyydestä, mutta biologinen selitys on neutraalimpi. Haukottelet siksi, että aivosi tarvitsevat sen.

Jos haukottelet paljon päivällä normaaliolosuhteissa, se voi olla merkki riittämättömästä unesta tai jostain muusta, joka vaikuttaa vireystasoosi. Mutta itsessään haukottelu on täysin normaalia kehon toimintaa.