Miksi miehillä on nännit? Evoluution oikku vai jotain muuta?

Kirjoittanut: Sanna
miksi miehillä on nännit

Jos olet mies, olet varmasti joskus miettinyt, miksi ihmeessä sinulla on nännit. Nehän ovat periaatteessa turhat, kun et kuitenkaan imetä lapsia. Vai ovatko sittenkään? Entä jos kerron, että taustalla on monimutkaisempi evoluutiotarina kuin arvaisitkaan.

Avaan tässä artikkelissa nännien salaisuuksia niin biologian, lääketieteen kuin kulttuurinkin näkökulmasta. Lupaan, että tästä luettuasi katsot nännejäsi uusin silmin!

Sikiöaikojen perintö

Ensinnäkin on hyvä ymmärtää, että meistä jokainen on ollut kerran sikiö. Ja kaikki sikiöt kehittyvät aluksi samalla kaavalla, olipa kromosomisto mikä hyvänsä. Nännien aiheet ilmestyvät iholle jo varhain, noin 6 viikon ikäisillä sikiöillä.

Vasta myöhemmin, testosteronin vaikutuksesta, alkaa eriytyminen ”miehiseen” suuntaan. Siihen asti sikiöt ovat melko androgyyneja. Siksi meillä miehillä on nännit, vaikka ne ovatkin toiminnaltaan surkastuneet. Ne ovat jäänne ajalta, jolloin elimistömme ei vielä tiennyt, kumpaa sukupuolta olemme.

Usein ajatellaan, että evoluutio karsii pois turhat ominaisuudet. Miehen nännit ovat kuitenkin säilyneet, koska ne eivät juuri haittaa selviytymistä ja lisääntymistä. Kehitysbiologiassa puhutaankin niin sanotuista neutraaleista piirteistä, jotka eivät ole sen paremmin hyödyllisiä kuin haitallisiakaan.

Toiminnallisia yhtäläisyyksiä

Vaikka miehen nännit eivät eritysuudellaan pääsääntöisesti yllä naisten mittoihin, ne eivät ole pelkkää koristeellista silikonakaan. Itse asiassa nännien perusrakenne on samankaltainen sukupuolesta riippumatta.

Nänneissä on runsaasti hermopäätteitä, jotka reagoivat kosketukseen. Siksi ne ovat monilla miehilläkin erogeenisia alueita. Kiihottuminen saa nännit kovettumaan ja tuntumaan aroilta, ihan niin kuin naisillakin.

Olen itse huomannut tämän omakohtaisesti – nännikosketuksella on suora yhteys alapäähän, hyvässä ja pahassa. Herkkänännisen miehen kannattaakin vihjaista asiasta kumppanilleen, sillä oikeanlaisella hyväilyllä voi saada aikaan vaikka mitä!

Lääketieteessä tunnetaan myös tapauksia, joissa miehille on ilmaantunut maidontuotantoa jonkin hormonitoiminnan häiriön seurauksena. Yleensä kyse on ollut esimerkiksi prolaktiini-hormonin liikaeristyksestä. Tapaukset ovat harvinaisia, mutta osoittavat, että potentiaali imetykseen on kätketty miesruhoissakin.

Nännit kulttuurin peilinä

Eri kulttuureissa suhtaudutaan miesten nänneihin eri tavoin. Monissa länsimaissa ne ovat melko neutraali ruumiinosa, joita ei tarvitse millään lailla sensuroida. Toisin on naisten nännien laita – ne ovat edelleen tiukan paheksunnan kohde julkisissa yhteyksissä.

Tämä kaksoisstandardi kielii nännien seksualisoinnista ja sukupuolittamisesta. Naisen rinta on yhtä aikaa pyhä äitiyden symboli ja syntinen himojen herättäjä. Miehen rintaa pidetään puolestaan varsin epäeroottisena, vaikka poikkeuksiakin löytyy.

Joissain heimokulttuureissa sekä miesten että naisten paljaat ylävartalot ovat arkipäivää. Nännejä ei korosteta eikä peitellä, ne ovat luonnollinen osa ihmisvartaloa siinä missä vaikkapa nenäkin.

Ehkä meidänkin kannattaisi omaksua rennompi suhtautuminen nänneihin ylipäätään. Ihan niin kuin nisäkkäillä on turkit ja kaloilla evät, ihmisillä on nännit. Ei sen kummempaa. Sukupuolesta riippumatta ne ovat osa meitä, haluttiinpa tai ei.

Nännien terveys

Vaikka nännisi ovatkin pääosin koristeena, niiden terveydestä on silti hyvä pitää huolta. Miesten rintasyöpä on harvinainen mutta mahdollinen. Siksi on tärkeää seurata ihomuutoksia ja hakeutua lääkäriin, jos jokin nännin seudulla mietityttää.

Itse tarkistan nännit ja rinnat suihkun yhteydessä kuukausittain. Tunnustelen, näkyykö ihossa mitään outoa: kyhmyjä, haavaumia, punoitusta. Samalla tsekkaan kainalot, sillä rintasyöpä leviää usein ensin sinne.

Tätä rutiinia suosittelen kaikille miehille. Se ei vie kuin pari minuuttia, mutta voi parhaassa tapauksessa pelastaa hengen. Rintasyöpä on sitä paremmin hoidettavissa, mitä aikaisemmin se havaitaan.

Äidinmaidosta nännikarvaan

Niin kummalta kuin se kuulostaakin, meillä jokaisella on siis ollut äidinmaitopotentiaalia – ainakin sikiövaiheessa. Miehellä nännit ovat jäänne tuosta ajasta, muistutus yhteisestä alkutaipaleestamme.

Nyt kun katson nännejäni, näen enemmän kuin vain kaksi ruskeaa kohoumaa rintakehälläni. Näen sukupolvien saatossa muovautuneen ihmisruumiin ihmeellisyyden. Nännit ovat pieni osoitus siitä, miten monimutkainen ja samalla haavoittuvainen kokonaisuus ihmiskeho on.

Olisiko aika hellittää nänneihin liittyvät tabut ja alkaa arvostamaan niitä sellaisena kuin ne ovat – evoluution oikkuna, joka tekee meistä juuri ihmisiä? Minusta olisi!

Jätä kommentti